Joulun meemihartaus

Tämä meemihartaus syntyi, kun kollegani näytti kuvia Krakovan seiminäyttelystä.

Aloin ajatella omia jouluvalmisteluitani. Suunnitelmat ovat usein marraskuun alussa suuret. Haluaisin löytää kaikille parhaimmat lahjat, luoda kotiimme täydellisen tunnelman ja valmistaa maistuvat herkut joulupöytään ihan itse. Onneksi rima siinä viikkojen edetessä laskee ja lopulta riittää se, mihin rahat riittivät ja mitä on ennättänyt ja jaksanut tehdä.

Luulen, että en ole ainoa. Ehkä  moni muukin pyrkii aikaa, vaivaa ja rahaa säästämättä rakentamaan täydellisen joulun itselleen ja läheisilleen. Ajattelemme, että jouluun tarvitaan tiettyjä asioita. Että joulu ei ole joulu ellei sitä taikka tätä.

Mietin, että ehkä Mariakin aikoinaan oli suunnitellut tuon ensimmäisen joulun hiukan toisenlaiseksi. Ehkä ei näin prameaksi kuin tuossa kuvassa, mutta luulen, ettei hän ollut varautunut siihenkään, miten kaikki lopulta meni. Tuskin hänen suunnitelmiinsa kuului lapsen maailmaan tulo kesken pitkän matkan, kaukana läheisistä ja kodista. Tai että hän ponnistaisi lapsensa maailmaan tallissa, eläinten ympäröimänä. Ei hän varmasti ollut ajatellut, että ensimmäisenä lasta katsomaan kutsuttaisiin joukko haisevia paimenia. Niin, vaikka Maria onkin ehkä ollut hyvin vaatimaton nuori nainen, on hänen suunnitelmansa esikoisen syntymästä varmasti olleet täysin erilaiset kuin todellisuus.

Kuitenkin ensimmäisestä joulusta tuli juuri sellainen kuin pitikin: ihana, koko maailman historian muuttava ihme.

Halusin siis vaan sanoa, että vaikka suunnitelmat eivät aina menekään putkeen, niin älä sure! Jumala kyllä siunaa sen kaikkein vaatimattomimmankin joulun – ja siitä se todellinen juhla vasta syntyy!

Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa!

 

 

 

 

Vastaa